Wulgatzo R
virtuaalihevonen / a sim-game horse
Kun talli oli viimein saatu pystyyn, oli aika alkaa etsimään hevosia. Hevosille ei asetettu suuria kriteereitä, mutta Toukka oli todellinen löytö. Hevostenmyyntipalstoja seuratessa silmiini osui ilmoitus, jossa myytiin vastikään Suomeen tuotuja hevosia. Menin kokeilemaan Saksasta tänne matkanneita Wulgatzo R- sekä Gfelvot-hevosia, enkä voinut kumpaakaan vastustaa. Niin lähdimme kotiin kaksi hevosta trailerissa ja odotimme innolla, kuinka ne tulisivat pärjäämään.
Toukan nähdessään ei voi kuin huokaista ihastuksesta. Katse on tulinen, muttei ilkeä ja kokemus kilpailemiseen välittyy hevosen koko olemuksesta. Toukka on vaativa ori, joka ottaa nokkiinsa helposti pienistäkin asioista. Ori on tottunut hyvään käsittelyyn, eikä siitä tingitä.
Hoidettaessa orilla on omat metkunsa, jonka takia se on parasta hoitaa käytävälle sidottuna. Toukka väistelee käsittelijää tehokkaasti pyörimällä ja koettaa ohessa kaivaa tietä Kiinaan. Harjojen syöminen on hevoselle mielipuuhaa, joten ne on hyvä säilyttää hampaiden ulottumattomissa. Kun vatsan alta harjataan, korvat vääntyvät taakse ja ori kiljahtaa kuin mikäkin tamma. Varusteiden laitossa ei ole viuhtomista lukuunottamatta ongelmia. Kuolaimet saa suuhun, kunhan pitää orin pään vakaasti paikallaan ja satulan selkään laittaessa hevonen viuhauttaa hiukan ärsyyntyneenä hännällään. Kavioiden puhdistamisessa ei ole ikinä ollut minkäänlaisia ongelmia.
Ratsastaessa hevonen on tarkka ratsastajastaan. Istunnan on oltava tasainen, tai yhteistyö ei suju. Vain osaavalla ratsastajalla ori pääsee vasta kunnolla oikeuksiinsa, sillä hevonen jännittyy helposti, jos selässä ei ole asiansa osaavaa ratsastajaa. Toukka on hevosena todella monipuolinen, siltä menee niin esteet, kouluratsastus kuin maastoesteiden yli pomppiminen. Hevonen on herkkä, hiukan kuumuva ja rohkea ja sen askeleet ovat mukavat istua. Ori tylsistyy helposti, jonka takia sille täytyy keksiä tarpeeksi tekemistä, ettei se ala riekkumaan turhia. Erityisesti Toukan laukka on upeaa ja eteenpäinpyrkivää. Esteitä hypätessä hevonen on rohkea, eikä erikoisemmatkaan esteet sitä pelota. Esteelle imu ja kaahaaminen on melkoista, joten ratsastajan on todellakin oltava tarkkana.
Kuljetuksesta ori ei ole yleensä moksiskaan. Se menee koppiin kiltisti ja seisoo siellä vaikka kuinka kauan suhteellisen nätisti. Tylsistyessään Toukka alkaa kuitenkin säheltää mitä sitä huvittaa, on herra nähty kerran kuljetuksen aikana irtipäässeenäkin. Alas laskeudutaan melkoista vauhtia, jolloin taluttajan on oltava tarkkana, ettei ori astu vahingossa vinoon.
Kilpailupaikalla ori on aivan oma itsensä. Se tosin katselee tammojen perään kotioloja enemmän ja hirnuu kuuluvasti ne nähdessään. Toukka haluaa heti ilmoittaa paikallaolonsa jokaiselle ja pitää huolen, että kaikki myös sen kuulevat. Kisaradalla hevonen yrittää parastaan, sillä se rakastaa kilpailemista. Palkintojenjaossa Toukka on täynnä intoa ja osoittaakin sen hääräämällä vauhdikkaasti.
Toukan nähdessään ei voi kuin huokaista ihastuksesta. Katse on tulinen, muttei ilkeä ja kokemus kilpailemiseen välittyy hevosen koko olemuksesta. Toukka on vaativa ori, joka ottaa nokkiinsa helposti pienistäkin asioista. Ori on tottunut hyvään käsittelyyn, eikä siitä tingitä.
Hoidettaessa orilla on omat metkunsa, jonka takia se on parasta hoitaa käytävälle sidottuna. Toukka väistelee käsittelijää tehokkaasti pyörimällä ja koettaa ohessa kaivaa tietä Kiinaan. Harjojen syöminen on hevoselle mielipuuhaa, joten ne on hyvä säilyttää hampaiden ulottumattomissa. Kun vatsan alta harjataan, korvat vääntyvät taakse ja ori kiljahtaa kuin mikäkin tamma. Varusteiden laitossa ei ole viuhtomista lukuunottamatta ongelmia. Kuolaimet saa suuhun, kunhan pitää orin pään vakaasti paikallaan ja satulan selkään laittaessa hevonen viuhauttaa hiukan ärsyyntyneenä hännällään. Kavioiden puhdistamisessa ei ole ikinä ollut minkäänlaisia ongelmia.
Ratsastaessa hevonen on tarkka ratsastajastaan. Istunnan on oltava tasainen, tai yhteistyö ei suju. Vain osaavalla ratsastajalla ori pääsee vasta kunnolla oikeuksiinsa, sillä hevonen jännittyy helposti, jos selässä ei ole asiansa osaavaa ratsastajaa. Toukka on hevosena todella monipuolinen, siltä menee niin esteet, kouluratsastus kuin maastoesteiden yli pomppiminen. Hevonen on herkkä, hiukan kuumuva ja rohkea ja sen askeleet ovat mukavat istua. Ori tylsistyy helposti, jonka takia sille täytyy keksiä tarpeeksi tekemistä, ettei se ala riekkumaan turhia. Erityisesti Toukan laukka on upeaa ja eteenpäinpyrkivää. Esteitä hypätessä hevonen on rohkea, eikä erikoisemmatkaan esteet sitä pelota. Esteelle imu ja kaahaaminen on melkoista, joten ratsastajan on todellakin oltava tarkkana.
Kuljetuksesta ori ei ole yleensä moksiskaan. Se menee koppiin kiltisti ja seisoo siellä vaikka kuinka kauan suhteellisen nätisti. Tylsistyessään Toukka alkaa kuitenkin säheltää mitä sitä huvittaa, on herra nähty kerran kuljetuksen aikana irtipäässeenäkin. Alas laskeudutaan melkoista vauhtia, jolloin taluttajan on oltava tarkkana, ettei ori astu vahingossa vinoon.
Kilpailupaikalla ori on aivan oma itsensä. Se tosin katselee tammojen perään kotioloja enemmän ja hirnuu kuuluvasti ne nähdessään. Toukka haluaa heti ilmoittaa paikallaolonsa jokaiselle ja pitää huolen, että kaikki myös sen kuulevat. Kisaradalla hevonen yrittää parastaan, sillä se rakastaa kilpailemista. Palkintojenjaossa Toukka on täynnä intoa ja osoittaakin sen hääräämällä vauhdikkaasti.
Kisatulokset
0-vuotias - 14.05.2008
1-vuotias - 14.05.2009
2-vuotias - 14.05.2010
3-vuotias - 14.05.2011
4-vuotias - 14.05.2012
5-vuotias - 14.05.2013
6-vuotias - 14.05.2014
7-vuotias - 15.10.2014
1-vuotias - 14.05.2009
2-vuotias - 14.05.2010
3-vuotias - 14.05.2011
4-vuotias - 14.05.2012
5-vuotias - 14.05.2013
6-vuotias - 14.05.2014
7-vuotias - 15.10.2014
Jälkeläiset
s. 6.7.2014
s. 7.8.2014 s. 29.8.2014 |
om. Arelia
om. Arelia om. Arelia |
Sukutaulu ja -selvitys
i. Wodrongo R evm
|
e. Sorhempt evm
|
Isä Wodrongo R on 172-senttinen ruunikko hannoverilaisori. Wodrongo on kilpaillut esteratsastuksessa kansainvälisissä luokissa, 160 cm korkeudella. Pääasiassa se kilpaili Saksassa, mutta on sijoittunut suurissakin kilpailuissa myös ympäri maailmaa. Luonteeltaan ori on vaativa ja herkästi kuumuva, mutta silti se osaa olla todella hellä ja kiltti. Nykyisin ori kilpailee harvakseltaan ja toimii pääasiassa jalostushevosena. Jälkeläisiä Wodrongolla on kuusi, joista jokainen on perinyt isältään upean laukan ja hienot hyppytaidot.
Isänisä Wadriono R on 168 cm korkea tummanruunikko hannoverori, joka viettää eläkepäiviään siitoshevosena. Ori on kilpaillut aiemmin menestyksekkäästi 150 cm luokissa, ja käväisi myös muutamissa kenttäratsastuskilpailuissa melko hyvin sijoittuen. Orilta on jäänyt jälkeläisiä kahdeksan, joista vain yksi on tamma. Jokainen orin jälkeläksistä on menestynyt upeasti este- ja kenttäratsastuksessa.
Isänemä, 169 senttiä korkea hannovertamma Compho's Wodcos tuli aivan puskista. Tammalla ei uskottu olevan taitoja mihinkään, sillä se kielsi jokaiselle esteelle, joka sen eteen laitettiin. Hanskat oli jo ehditty lyödä tiskiin, kun tallin ratsuttaja huomasi Wodcosin kouluratsastustaidot. Wodcos kilpaili GP-tasolla ja sai mainetta ja kunniaa Saksassa sekä sen naapurimaissa. Tammalla on erittäin upea luonne, jonka vuoksi se nyytiin uransa loputtua mukavalle naiselle harrasteratsuksi. Jälkeläisiä tammalla on kolme, joista kaksi on menestynyt kouluratsuina ja yksi esteratsuna.
Emä Sorhempt, 165-senttinen rautias tamma oli varsa, jolle oli kovia paineita emänsä keskenjääneen kilpailu-uran takia. Vaativa tamma ei kuitenkaan ollut kiinnostunut niinkään rataesteistä eikä kouluratsastuksesta, mutta kenttäratsastuksessa se oli parhaimmillaan. Niimpä tamma jättikin taakseen hyvin menestykseikkään uran. Nykypäivänä hevonen jatkaa polkuaan jalostushevosena. Sorhempt on haluttu emä, sillä se periyttää varsoilleen vahvaa kestävyyttä sekä kilttiä ja nopeasti oppivaa luonnetta. Jälkeläisiä tammalla on tällä hetkellä kuusi.
Emänisä Holwes Crimp, ruunikko 172 cm korkea ori oli tähtivarsa, joka kasvettuaan kilpaili menestyksekkäästi esteratsastuksessa. Viimeisinä kilpailuvuosinaan se loukkasi jalkansa vakavasti kesälaitumella ja joutui lopettamaan kilpauransa. Saavutuksiksi orille jäi kuitenkin useita hyviä sijoituksia ympäri Keski-Eurooppaa. Sittemmin ori on toiminut jalostuksessa kolmen hevosten isänä sekä harrastehevosena kevyessä käytössä. Jokainen varsa on perunyt usänsä hyppytaidot, vaikkakin ainoastaan yhdestä tuli estehevonen.
Emänemä Secrood Loney oli pieni, vain 161 senttinen rautias hannovertamma. Loney oli luonteeltaan erittäin kiltti, eikä sillä juurikaan huonoja hetkiä ollut. Koulua ratsastaessa tamma kuitenkin pääsi elementtiinsä ja menestyikin hyvin kilpailukentillä. Tammalla oli upeat liikkeet, hyvällä työskentely tavalla. Valitettavasti tamma joutui pahaan onnettomuuteen kuljetuksen yhteydessä, jossa se menehtyi hetimmiten. Tammalta jäi yksi jälkeläinen, Sorhempt, peräänsä.
Sukuselvityksen kirjoittivat Iisa & Gabi
Palkinnot
Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset
11.9.2014 rataestevalmennus, valmentaja Mila
Kun ruunikko Toukka käppäili kaviouraa pitkin omistajansa kanssa alkuverryttelyn merkeissä, minä rakensin keskelle kenttää esteradan. Verryttelynä käskin Iisan ratsastamaan kahdeksikkoa kahden 80cm korkean esteen yli laukkoja vaihtaen. Esteet eivät olleet korkeita, mutta ratsukolla oli alkuun hieman ongelmia ponnistuspaikkojen sekä laukan vaihtojen kanssa. Toukka rynni esteelle vinossa eikä Iisa saanut sitä suoristettua tarpeeksi ajoissa. Kuitenkin pienen harjoittelun jälkeen rupesi homma toimimaan. Koska laukan kanssa oli tänään ongelmia, otettiin väliin parit kavalettiharjoitusta ja harjoittelimme laukka-askelien mahduttamista niiden väliin. Hyppäsimme myös parit pystyesteet ennen kuin siirryimme itse radan hyppäämiseen. Esteiden korkeus oli 110 - 160cm. Toukka ja Iisa suoriutuivat isommista esteistä huomattavasti paremmin kuin matalista. Hieman oli ongelmia orin kaahailemisen vuoksi, mutta Iisa sai ratsunsa rauhoitettua hienosti ja hypyt näyttivät todella hienoilta. Otimme vielä lopuksi 160cm korkeita esteitä yksittäisinä ja Toukka pomppi esteet helpon näköisesti. Kehuin ratsukkoa vuolaasti. Vielä kun ratsukko jaksaisi paneutua siihen esteelle tuloon paremmin ja turha kaahaaminen jäisi Toukalta pois. Mutta treeniä treeniä, kyllä se siitä
Kun ruunikko Toukka käppäili kaviouraa pitkin omistajansa kanssa alkuverryttelyn merkeissä, minä rakensin keskelle kenttää esteradan. Verryttelynä käskin Iisan ratsastamaan kahdeksikkoa kahden 80cm korkean esteen yli laukkoja vaihtaen. Esteet eivät olleet korkeita, mutta ratsukolla oli alkuun hieman ongelmia ponnistuspaikkojen sekä laukan vaihtojen kanssa. Toukka rynni esteelle vinossa eikä Iisa saanut sitä suoristettua tarpeeksi ajoissa. Kuitenkin pienen harjoittelun jälkeen rupesi homma toimimaan. Koska laukan kanssa oli tänään ongelmia, otettiin väliin parit kavalettiharjoitusta ja harjoittelimme laukka-askelien mahduttamista niiden väliin. Hyppäsimme myös parit pystyesteet ennen kuin siirryimme itse radan hyppäämiseen. Esteiden korkeus oli 110 - 160cm. Toukka ja Iisa suoriutuivat isommista esteistä huomattavasti paremmin kuin matalista. Hieman oli ongelmia orin kaahailemisen vuoksi, mutta Iisa sai ratsunsa rauhoitettua hienosti ja hypyt näyttivät todella hienoilta. Otimme vielä lopuksi 160cm korkeita esteitä yksittäisinä ja Toukka pomppi esteet helpon näköisesti. Kehuin ratsukkoa vuolaasti. Vielä kun ratsukko jaksaisi paneutua siihen esteelle tuloon paremmin ja turha kaahaaminen jäisi Toukalta pois. Mutta treeniä treeniä, kyllä se siitä
01.9.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Iisa
Voi, kun saan olla oristani ylpeä! Tämä supermies oli saanut runsaasti estesijoituksia, ja pian se saisi huilata hyppelyistä. Kuitenkin pienoisen eteenpäinkouluttamisen ja jalostusorina toimimisen jälkeen olisi tämä ruunikko kokeilisi jotain toista lajia. Ikää sillä oli vielä niin vähän, 6-vuotiaallani oli kaikki vasta edessä! Nytkin tältä oli jäänyt jo kaksi varsaa jälkeensä, Rapunzel ARE ja Campolino ARE. Näiden kahden pitäisi vielä kilpailla myös isänsä tähden, mutta antaa pienokaisten rauhassa kasvaa. Nyt oli virallisesti syksy, ja suunnitelmissa olisi, että esteratsastusjaoksen laatuarvostelu saataisiin käytyä ennen talvea. Talven orini saisikin huilia ihan rauhassa, luvassa olisi rauhallista maastoilua ja kouluttelua. En vielä tiedä, muuttaisiko Toukkaseni huilimisen ajaksi pihattoon asumaan, mutta sen näkee sitten. Tästä syksystä on tulossa kauan odotettu, jännittävä loppupuristus esteratsastuksen osalta!
Voi, kun saan olla oristani ylpeä! Tämä supermies oli saanut runsaasti estesijoituksia, ja pian se saisi huilata hyppelyistä. Kuitenkin pienoisen eteenpäinkouluttamisen ja jalostusorina toimimisen jälkeen olisi tämä ruunikko kokeilisi jotain toista lajia. Ikää sillä oli vielä niin vähän, 6-vuotiaallani oli kaikki vasta edessä! Nytkin tältä oli jäänyt jo kaksi varsaa jälkeensä, Rapunzel ARE ja Campolino ARE. Näiden kahden pitäisi vielä kilpailla myös isänsä tähden, mutta antaa pienokaisten rauhassa kasvaa. Nyt oli virallisesti syksy, ja suunnitelmissa olisi, että esteratsastusjaoksen laatuarvostelu saataisiin käytyä ennen talvea. Talven orini saisikin huilia ihan rauhassa, luvassa olisi rauhallista maastoilua ja kouluttelua. En vielä tiedä, muuttaisiko Toukkaseni huilimisen ajaksi pihattoon asumaan, mutta sen näkee sitten. Tästä syksystä on tulossa kauan odotettu, jännittävä loppupuristus esteratsastuksen osalta!
29.8.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Iisa
Toukalta oli irronnut kenkä. Ori oli arastellut kengättömällä jalalla astumista, jonka takia se oli joutunut seisomaan karsinassa. Onneksi kengittäjä pääsi jo alkuillasta laittamaan uuden, joten kokonaista vapaapäivää ei hevoselle tarvinnut antaa.
Illalla treenasimme puomeja. Toukka innostui pelkästään niiden näkemisestä paljon, jonka takia jouduinkin päästämään siltä hiukan höyryjä reippaalla laukalla. Itse puomien ylitys sujui hyvin, vaikka Toukka rynni silloin tällöin vähän liikaakin. Välillä jouduin ottamaan vahvemmin kiinni, jotta ori ei olisi lähtenyt lapasesta. Lopuksi lähdimme maastoon kävelylle. Syysilta oli alkanut jo pimenemään, joten emme voineet lähteä kauas tallista. Tallissa hoidin orin jalat ja laitoin sen yöpuulle.
Toukalta oli irronnut kenkä. Ori oli arastellut kengättömällä jalalla astumista, jonka takia se oli joutunut seisomaan karsinassa. Onneksi kengittäjä pääsi jo alkuillasta laittamaan uuden, joten kokonaista vapaapäivää ei hevoselle tarvinnut antaa.
Illalla treenasimme puomeja. Toukka innostui pelkästään niiden näkemisestä paljon, jonka takia jouduinkin päästämään siltä hiukan höyryjä reippaalla laukalla. Itse puomien ylitys sujui hyvin, vaikka Toukka rynni silloin tällöin vähän liikaakin. Välillä jouduin ottamaan vahvemmin kiinni, jotta ori ei olisi lähtenyt lapasesta. Lopuksi lähdimme maastoon kävelylle. Syysilta oli alkanut jo pimenemään, joten emme voineet lähteä kauas tallista. Tallissa hoidin orin jalat ja laitoin sen yöpuulle.
12.8.2014 estekilpailut Starberryssä (160 cm, 2/2)
Tehtävänanto: Kuvaile täydellistä, harmonista ja upeaa suoritustanne niin kliseisesti ja siirappisesti kuin osaat. Ällöttävin ja sokerisin kuvailu voittaa.
Kun kuulin kuuluttajan kertovan minun ja uljaan ratsuni olevan seuraavana vuorossa, olin pakahtua onnesta. Sipaisin täydellisesti jalkaani istuvilla, auringonvalossa sädehtivillä kengilläni komean ruunikkoni puhtaanhohtoista, täyteläisen ruskeaa karvaa. Söpöläiseni lähti heti juuri sopivaa vauhtia eteenpäin ja pystyin nauttimaan, kun tuuli tuiversi pehmeälle ja hyvinvoivalle iholleni. Saimme lähtömerkin, ja kilpailun kaunein ratsukko lähti matkaan. Ensimmäiselle esteelle ponnistimme täydellisen pehmeästi, ilmavaraa reilusti jättäen. Laskeuduimme höyhenenkevyesti takaisin maahan, ja pystyin kuulemaan, kuinka yleisö henkäisi onnellisena. Hekin olivat varmasti huomanneet tähtiratsukon astuneen areenalle. Este toisensa jälkeen täydellinen yhteistyömme tuotti laadukasta tulosta, laukka pyöri niin hyvin kuin vain mahdollista ja juuri kiillotetut nahkavarusteet kiilsivät puhtauttaan. Orini musta, hoidettu harja oli siististi sidottu ja takuton häntä hulmusi kuin satukirjoissa konsanaan. Näytimme varmasti mahtavalta parilta, jotka tukivat toistensa virheettömyyttä tilanteessa kuin tilanteessa. Viimeisen täysin onnistuneen, joustavan ja korkean hypyn jälkeen pystyin kuulemaan korvissani, kuinka katsomo räjähti onnesta.
Tehtävänanto: Kuvaile täydellistä, harmonista ja upeaa suoritustanne niin kliseisesti ja siirappisesti kuin osaat. Ällöttävin ja sokerisin kuvailu voittaa.
Kun kuulin kuuluttajan kertovan minun ja uljaan ratsuni olevan seuraavana vuorossa, olin pakahtua onnesta. Sipaisin täydellisesti jalkaani istuvilla, auringonvalossa sädehtivillä kengilläni komean ruunikkoni puhtaanhohtoista, täyteläisen ruskeaa karvaa. Söpöläiseni lähti heti juuri sopivaa vauhtia eteenpäin ja pystyin nauttimaan, kun tuuli tuiversi pehmeälle ja hyvinvoivalle iholleni. Saimme lähtömerkin, ja kilpailun kaunein ratsukko lähti matkaan. Ensimmäiselle esteelle ponnistimme täydellisen pehmeästi, ilmavaraa reilusti jättäen. Laskeuduimme höyhenenkevyesti takaisin maahan, ja pystyin kuulemaan, kuinka yleisö henkäisi onnellisena. Hekin olivat varmasti huomanneet tähtiratsukon astuneen areenalle. Este toisensa jälkeen täydellinen yhteistyömme tuotti laadukasta tulosta, laukka pyöri niin hyvin kuin vain mahdollista ja juuri kiillotetut nahkavarusteet kiilsivät puhtauttaan. Orini musta, hoidettu harja oli siististi sidottu ja takuton häntä hulmusi kuin satukirjoissa konsanaan. Näytimme varmasti mahtavalta parilta, jotka tukivat toistensa virheettömyyttä tilanteessa kuin tilanteessa. Viimeisen täysin onnistuneen, joustavan ja korkean hypyn jälkeen pystyin kuulemaan korvissani, kuinka katsomo räjähti onnesta.
11.8.2014 kouluvalmennus valmentaja Saila
Olin saapunut pitämään kouluvalmennusta Iisalle ja hänen hevoselleen Toukalle. Koska ratsukko oli minulle aivan uusi tuttavuus, kävimme ensin läpi muutaman asian, ennenkuin Iisa kapusi orin selkään. Seurasin ratsukon alkulämmittelyä tarkasti ja huomasin Toukan olevan todella energinen tapaus. Iisa sai tosissaan tehdä töitä, saadakseen oriin kuuntelemaan. Kun ori alkoi olla jo hieman rauhallisempi, pyysin Iisaa ratsastamaan helppoa tehtävää. Pitkällä sivulla tulisi ratsastaa lisättyä käyntiä, keskelle pitkää sivua tehdä voiltti kootussa ravissa, hidastaa taas lisättyyn käyntiin ja ratsastaa lyhyelle sivulle, jossa tulisi koota käynti ja tehdä jälleen ympyrä kootussa ravissa. Toukan lisätty käynti oli todella hyvä, mutta ensimmäinen koottu ravi tuotti hieman ongelmia. Käskin tehdä toisen ympyrän heti perään ja antaa oriille paljon selkeämmät ohjeet. Lisätty käynti onnistui taas hienosti, eikä seuraavassa pätkässä ollut kokoamisissakaan mitään vikaa. Toistimme harjoitusta molempiin suuntiin, myös välillä kootussa laukassa suorittaen. Kun kokoaminen onnistui annoin ratsukon kävellä hetken ja siirryimme toiseen tehtävään. Käskin ratsukon tehdä toisella pitkällä sivulla muutaman laukanvaihdon ja ratsastaa siitä halkaisijalle, missä tehtäisiin sulkutaivutusta laukassa. Toukka oli aluksi hieman liian virkeä, mutta Iisa sai sen hyvin kuulolle. Vaihdot onnistuivat heti ensimmäisellä kerralla, Sulkutaivutuksissa ratsukko sai tehdä enemmän töitä ja toistoja, mutta säntillisellä ratsastamisella nekin alkoivat onnistua. Annoin ratsukolle luvan siirtyä itsenäiseen loppuverryttelyyn ja poistuin paikalta.
Olin saapunut pitämään kouluvalmennusta Iisalle ja hänen hevoselleen Toukalle. Koska ratsukko oli minulle aivan uusi tuttavuus, kävimme ensin läpi muutaman asian, ennenkuin Iisa kapusi orin selkään. Seurasin ratsukon alkulämmittelyä tarkasti ja huomasin Toukan olevan todella energinen tapaus. Iisa sai tosissaan tehdä töitä, saadakseen oriin kuuntelemaan. Kun ori alkoi olla jo hieman rauhallisempi, pyysin Iisaa ratsastamaan helppoa tehtävää. Pitkällä sivulla tulisi ratsastaa lisättyä käyntiä, keskelle pitkää sivua tehdä voiltti kootussa ravissa, hidastaa taas lisättyyn käyntiin ja ratsastaa lyhyelle sivulle, jossa tulisi koota käynti ja tehdä jälleen ympyrä kootussa ravissa. Toukan lisätty käynti oli todella hyvä, mutta ensimmäinen koottu ravi tuotti hieman ongelmia. Käskin tehdä toisen ympyrän heti perään ja antaa oriille paljon selkeämmät ohjeet. Lisätty käynti onnistui taas hienosti, eikä seuraavassa pätkässä ollut kokoamisissakaan mitään vikaa. Toistimme harjoitusta molempiin suuntiin, myös välillä kootussa laukassa suorittaen. Kun kokoaminen onnistui annoin ratsukon kävellä hetken ja siirryimme toiseen tehtävään. Käskin ratsukon tehdä toisella pitkällä sivulla muutaman laukanvaihdon ja ratsastaa siitä halkaisijalle, missä tehtäisiin sulkutaivutusta laukassa. Toukka oli aluksi hieman liian virkeä, mutta Iisa sai sen hyvin kuulolle. Vaihdot onnistuivat heti ensimmäisellä kerralla, Sulkutaivutuksissa ratsukko sai tehdä enemmän töitä ja toistoja, mutta säntillisellä ratsastamisella nekin alkoivat onnistua. Annoin ratsukolle luvan siirtyä itsenäiseen loppuverryttelyyn ja poistuin paikalta.
8.8.2014 "Toukasta isä", päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Iisa
Toukka sai eilen ensimmäisen varsansa, kun Santo's Narnia varsoi terveen tammavarsan. Varsa sai nimekseen Rapunzel ARE ja vaikutti jo varsana kovin vauhdikkaalta. Odotukset varsalle ovat aika korkeat, sillä sen toivotaan tulevan yhtä hyväksi hyppääjäksi kuin isänsä. Ja sai Toukasta ollakin ylpeä; usein lähdettiin rusetti matkassa kohti kotia! Vastahan ori meille tuli, kun jo nyt oli hankala sijoittaa ruusukkeita seinänkoristeeksi.
Kävin hakemassa hevosen kävelytyskoneesta talliin. Tallissa laitoin sen käytävälle harjattavaksi, mutta valitettavasti unohdin harjat muualle. Lähtiessäni hakemaan niitä nopeasti käytti Toukka tilaisuuden hyväkseen ja alkoi pyöriä ja hyöriä. Palatessani jouduin sitä komentamaan.
"Olisit nyt hyvä esimerkki varsallesikin!" sanoin orille leikkimielisesti, sillä ei sen pelleilyille vihainenkaan voinut olla. Aloitin harjaamisen, mikä tulisi olemaan - kuten aina - aikamoinen projekti.
Toukka sai eilen ensimmäisen varsansa, kun Santo's Narnia varsoi terveen tammavarsan. Varsa sai nimekseen Rapunzel ARE ja vaikutti jo varsana kovin vauhdikkaalta. Odotukset varsalle ovat aika korkeat, sillä sen toivotaan tulevan yhtä hyväksi hyppääjäksi kuin isänsä. Ja sai Toukasta ollakin ylpeä; usein lähdettiin rusetti matkassa kohti kotia! Vastahan ori meille tuli, kun jo nyt oli hankala sijoittaa ruusukkeita seinänkoristeeksi.
Kävin hakemassa hevosen kävelytyskoneesta talliin. Tallissa laitoin sen käytävälle harjattavaksi, mutta valitettavasti unohdin harjat muualle. Lähtiessäni hakemaan niitä nopeasti käytti Toukka tilaisuuden hyväkseen ja alkoi pyöriä ja hyöriä. Palatessani jouduin sitä komentamaan.
"Olisit nyt hyvä esimerkki varsallesikin!" sanoin orille leikkimielisesti, sillä ei sen pelleilyille vihainenkaan voinut olla. Aloitin harjaamisen, mikä tulisi olemaan - kuten aina - aikamoinen projekti.
5.8.2014 rataestevalmennus (160 cm), ratsastaja Iisa, valmentaja Gabi
Tänään oli toinen kerta Iisan ja Toukan kanssa valmennuksessa. Ori steppaili eteenpäin korvat hörössä kun kasailin esteitä, se ei oikein kuunnellut Iisan käskyjä. Ajattelin että tänään voisimme aloittaa hieman aivotyöskentelyllä, jos ori vaikka rauhoittuisi. Pystytin kentän lyhyille sivuille pystyesteet 160 cm korkeuteen ja keskelle kenttää laitoin puomin. Ratsukon tulisi tulla kahdeksikkoa esteille, hillityllä vauhdilla ja tarkasti, jotta hyppy sijoittuu keskelle estettä. Puomi ideana on laukanvaihto kun suuntakin muuttuu. Ratsukko aloitti ja muutaman kieroksen jälkeen Toukka kuunteli Iisan avut eikä kaahannut enää. Pyysin ottamaan hetkeksi käynnin ja pistin kentälle oksereita, purin edellisen harjoituksen esteet pois. Pyysin Iisaa tulemaan okserit ratana ja muistaen antaa hevosen ponnistaa pitkäksi, onhan pituuseste kyseessä kuitenkin. Toukka otti kuuliaisesti avut vastaan ja hyppäsi ilmavaralla, rauhallisen pehmeästi kaikki esteet. Muutimme hieman esteilletulojärjestystä ja ratsukko suoriutui jälleen hyvin. Kolmannella kerralla meni kuin ohjekirjasta, joten annoin ratsukolle vinkkejä ja palautetta, sekä vapaat loppuverryttelyt.
Tänään oli toinen kerta Iisan ja Toukan kanssa valmennuksessa. Ori steppaili eteenpäin korvat hörössä kun kasailin esteitä, se ei oikein kuunnellut Iisan käskyjä. Ajattelin että tänään voisimme aloittaa hieman aivotyöskentelyllä, jos ori vaikka rauhoittuisi. Pystytin kentän lyhyille sivuille pystyesteet 160 cm korkeuteen ja keskelle kenttää laitoin puomin. Ratsukon tulisi tulla kahdeksikkoa esteille, hillityllä vauhdilla ja tarkasti, jotta hyppy sijoittuu keskelle estettä. Puomi ideana on laukanvaihto kun suuntakin muuttuu. Ratsukko aloitti ja muutaman kieroksen jälkeen Toukka kuunteli Iisan avut eikä kaahannut enää. Pyysin ottamaan hetkeksi käynnin ja pistin kentälle oksereita, purin edellisen harjoituksen esteet pois. Pyysin Iisaa tulemaan okserit ratana ja muistaen antaa hevosen ponnistaa pitkäksi, onhan pituuseste kyseessä kuitenkin. Toukka otti kuuliaisesti avut vastaan ja hyppäsi ilmavaralla, rauhallisen pehmeästi kaikki esteet. Muutimme hieman esteilletulojärjestystä ja ratsukko suoriutui jälleen hyvin. Kolmannella kerralla meni kuin ohjekirjasta, joten annoin ratsukolle vinkkejä ja palautetta, sekä vapaat loppuverryttelyt.
27.7.2014, rataestevalmennus (160 cm), ratsastaja Iisa, valmentaja Gabi
Tänään olin valmentamassa Iisaa ja Toukkaa, jotka lämmittelivät jo maneesissa, kentällä emme viitsinyt näin kuumana päivänä olla. Pahoittelin myöhästymistä ja aloin kasata esteitä. Pystytin maneesiin kolme pystyestettä, yhden okserin ja muutaman oman erikoisesteen, rata oli 160cm korkeudessa. Valmennuksen ideana olisi eri laukkatemmot esteille tultaessa ja sen ohella myös lähestymiset. Kun Iisa oli saanut lämmitelyä aloitimme verryttelemällä pystyesteillä. Huomasi hyvin, että ratsukko tuntee toisensa ja yhteistyö pelasi hyvin heti alkuunsa. Aloitimme radan hyppäämisen. Toukalla oli hieman liikaa energiaa ja sen lähestymiset oli aluksi hirveän näköisiä. Ennen toista kierrosta kiersin Iisan ja Toukan mukana radan läpi kertoen missä kohden pidättää hevosta, mistä hypätä ja kuinka paljon askelia mihinkin väliin. Toinen rata sujuikin erinomaisesti, Iisa sai hyvin hallittua oria ja orilla oli upeat hypyt. Annoin ratsukon vieman levähtää ja lisäsin rataan vielä muutaman pystyesteen. Pyysin ratsukkoa tulemaan radan, koittaen keskittyä juurikin askeliin ja vauhtiin. Iisa hallitsi Toukkaa hyvin ja ori oli kuulolla. Yksi puomi putosi, mutta se ei haitannut yhtään. Annoin ratsukolle palautetta jonka jälkeen annoin suorittaa itsenäisesti loppuverryttelyn.
Tänään olin valmentamassa Iisaa ja Toukkaa, jotka lämmittelivät jo maneesissa, kentällä emme viitsinyt näin kuumana päivänä olla. Pahoittelin myöhästymistä ja aloin kasata esteitä. Pystytin maneesiin kolme pystyestettä, yhden okserin ja muutaman oman erikoisesteen, rata oli 160cm korkeudessa. Valmennuksen ideana olisi eri laukkatemmot esteille tultaessa ja sen ohella myös lähestymiset. Kun Iisa oli saanut lämmitelyä aloitimme verryttelemällä pystyesteillä. Huomasi hyvin, että ratsukko tuntee toisensa ja yhteistyö pelasi hyvin heti alkuunsa. Aloitimme radan hyppäämisen. Toukalla oli hieman liikaa energiaa ja sen lähestymiset oli aluksi hirveän näköisiä. Ennen toista kierrosta kiersin Iisan ja Toukan mukana radan läpi kertoen missä kohden pidättää hevosta, mistä hypätä ja kuinka paljon askelia mihinkin väliin. Toinen rata sujuikin erinomaisesti, Iisa sai hyvin hallittua oria ja orilla oli upeat hypyt. Annoin ratsukon vieman levähtää ja lisäsin rataan vielä muutaman pystyesteen. Pyysin ratsukkoa tulemaan radan, koittaen keskittyä juurikin askeliin ja vauhtiin. Iisa hallitsi Toukkaa hyvin ja ori oli kuulolla. Yksi puomi putosi, mutta se ei haitannut yhtään. Annoin ratsukolle palautetta jonka jälkeen annoin suorittaa itsenäisesti loppuverryttelyn.
26.6.2014, kouluvalmennus, ratsastaja Foggy (VRL-13203) kirjoittaja Iisa
Siirsin Toukan hyppypäivää, jotta saisin hypyttää sitä itse. Sen sijaan heitin Foggyn tänään selkään koulukiemuroita ratsastamaan, sillä olihan Toukka ihana siinäkin, ja se oli Foggyllekin näytettävä. Hän haki oriin tuntumaa lämmittelemällä itsenäisesti, joten sain rauhassa tarkkailla heidän työskentelyään. Kommenttia annoin Foggyn hitusen karkailevasta jalasta sekä Toukan epäaktiivisuudesta. Valmennus aloitettiinkin siirtymisillä ja vähiten ori alkoi kuunnella pohjetta enemmän.
Hevonen liikkui valmennuksessa oikein mallikkaasti. Se ei ollut ollenkaan jännittynyt ja liike oli letkeä ja rento. Foggy ratsasti orin matalaan muotoon ja työskenteli valmennuksen siinä. Harjoittelimme nopeita siirtymisiä ja pohkeenväistöä samassa, vaativassa tehtävässä. Tämän takia Toukka oli valmennuksen lopussa jo kovin hikinen. Pääsimme lopettelemaan hyvissä ajoin ja loppukäynneiksi ratsukko lähti maastoon.
Siirsin Toukan hyppypäivää, jotta saisin hypyttää sitä itse. Sen sijaan heitin Foggyn tänään selkään koulukiemuroita ratsastamaan, sillä olihan Toukka ihana siinäkin, ja se oli Foggyllekin näytettävä. Hän haki oriin tuntumaa lämmittelemällä itsenäisesti, joten sain rauhassa tarkkailla heidän työskentelyään. Kommenttia annoin Foggyn hitusen karkailevasta jalasta sekä Toukan epäaktiivisuudesta. Valmennus aloitettiinkin siirtymisillä ja vähiten ori alkoi kuunnella pohjetta enemmän.
Hevonen liikkui valmennuksessa oikein mallikkaasti. Se ei ollut ollenkaan jännittynyt ja liike oli letkeä ja rento. Foggy ratsasti orin matalaan muotoon ja työskenteli valmennuksen siinä. Harjoittelimme nopeita siirtymisiä ja pohkeenväistöä samassa, vaativassa tehtävässä. Tämän takia Toukka oli valmennuksen lopussa jo kovin hikinen. Pääsimme lopettelemaan hyvissä ajoin ja loppukäynneiksi ratsukko lähti maastoon.
22.06.2014, koulukilpailut Starberryssä (Va B, 4/4)
Kärräsin kaurakippoja käytävää pitkin. Olinkin jo melkein valmis, tyytyväinen rouskutus kuului tallissa. Avasin kisaratsuni karsinan oven, ja koin suuren järkytyksen. Hevonen oli tipotiessään! Etsin oria kaikkialta, kunnes löysin sen lopulta ratsastuskentältämme. Kaatosade paukkasi, mutta se ei näyttänyt herraa häiritsevän. Katsoin hetken hevosen liikkeitä, kunnes suureksi hämmästyksekseni huomasin sen suorittavan kilpailurataamme! Toukka kulki kauniissa peräänannossa sipsutellen kentän poikki, enkä voinut kuin odottaa ohjelman loppumista. Loppuun hevonen suoritti vielä kauniin kumarruksen, ja taputtaen käsiäni lähdin sitä hakemaan.
Kärräsin kaurakippoja käytävää pitkin. Olinkin jo melkein valmis, tyytyväinen rouskutus kuului tallissa. Avasin kisaratsuni karsinan oven, ja koin suuren järkytyksen. Hevonen oli tipotiessään! Etsin oria kaikkialta, kunnes löysin sen lopulta ratsastuskentältämme. Kaatosade paukkasi, mutta se ei näyttänyt herraa häiritsevän. Katsoin hetken hevosen liikkeitä, kunnes suureksi hämmästyksekseni huomasin sen suorittavan kilpailurataamme! Toukka kulki kauniissa peräänannossa sipsutellen kentän poikki, enkä voinut kuin odottaa ohjelman loppumista. Loppuun hevonen suoritti vielä kauniin kumarruksen, ja taputtaen käsiäni lähdin sitä hakemaan.
20.6.2014, "Juhannus", päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Iisa
Toukka näytti palautuneen hyvin eilisestä valmennuksesta. Se seisoskeli tarhassa portin läheisyydessä odotellen, pirteän näköisenä. Ratsastaisin Toukalla vain nopeasti, sillä tänään oli juhannusaatto, enkä ehtisi puuhailla hevosten kanssa ihan niin kauan.
Talutin orin sisälle ja kiinnitin sen käytävälle. Käytävällä harjasin hevosen nopeasti. Tai, niin nopeasti kuin se Toukan tapauksessa oli mahdollista. Orin häntä oli kuin propelli sen viuhtoessa puolelta toiselle ja hevosella oli kovat aikeet päästä betonilattian läpi kuopimalla innokkaasti maata. Onneksi hevonen oli sentään tajunnut olla piehtaroimatta kuraisessa tarhassa, joten sain säästää sen suhteen hiukan hermojani. Ajattelin ottaa muutaman juhannuskuvan Toukasta, joten harjaamisen jälkeen päästin sen pienelle ruohopläntille poseeraamaan. Annoin orille voikukkaseppeleen, jonka se onnistui kuitenkin popsimaan nopeasti. Kun hevonen oli saanut syödä hiukan vihreää, otin sen sisälle varustettavaksi. Pian olimmekin jo valmiit maneesiin. (katso kuva)
Toukka näytti palautuneen hyvin eilisestä valmennuksesta. Se seisoskeli tarhassa portin läheisyydessä odotellen, pirteän näköisenä. Ratsastaisin Toukalla vain nopeasti, sillä tänään oli juhannusaatto, enkä ehtisi puuhailla hevosten kanssa ihan niin kauan.
Talutin orin sisälle ja kiinnitin sen käytävälle. Käytävällä harjasin hevosen nopeasti. Tai, niin nopeasti kuin se Toukan tapauksessa oli mahdollista. Orin häntä oli kuin propelli sen viuhtoessa puolelta toiselle ja hevosella oli kovat aikeet päästä betonilattian läpi kuopimalla innokkaasti maata. Onneksi hevonen oli sentään tajunnut olla piehtaroimatta kuraisessa tarhassa, joten sain säästää sen suhteen hiukan hermojani. Ajattelin ottaa muutaman juhannuskuvan Toukasta, joten harjaamisen jälkeen päästin sen pienelle ruohopläntille poseeraamaan. Annoin orille voikukkaseppeleen, jonka se onnistui kuitenkin popsimaan nopeasti. Kun hevonen oli saanut syödä hiukan vihreää, otin sen sisälle varustettavaksi. Pian olimmekin jo valmiit maneesiin. (katso kuva)
19.6.2014, rataestevalmennus, (150 cm), valmentaja Iisa ratsastaja Foggy (VRL-13203)
Otin täksi torstaiksi Toukkaa ratsastamaan Foggyn, sillä halusin katsoa, kuinka ori muilla ratsastajilla toimii. Foggy onneksi suostui ilomielin mukaan, sillä hän ei ollut hypännyt Toukalla pientä pystyä korkeampaa.
Toukka näytti olevan hyvinkin järkyttynyt äkillisestä ratsastajanvaihdoksesta, sillä se kulki epävarmasti, jännittynein askelin. Foggy itse pysyi rauhallisena, vaikka häntäkin luultavasti hiukan jännitti.
Aloitimme lämmittelyn jälkeen hyppäämällä ensin muutaman radan osan yksittäisinä. Toukka ei luottanut uuteen ratsastajaan täysin ja ottikin muutamia ihan turhia kieltoja. Lopulta hevonenkin uskalsi hypätä vieras ratsastaja selässään ja pääsimme jatkamaan.
Ratsukko sai hengähtää hetken samalla, kun kerroin radasta ja kohdista, mitkä voisivat olla Toukalle vaikeita. Tämän jälkeen päästin ratsukon radalle. Muutamissa isommissa loikissa jäi Foggy hiukan jälkeen ja näiden hyppyjen jälkeen ratsastus unohtui. Toukka puolestaan skarppasi siinä missä Foggy epäröi, joten koko radasta päästiin puhtaasti. Tulimme radan vielä toisen kerran, joka sekin sujui puhtaasti, paremmin kuin edellinen. Ratojen jälkeen ori saikin hurjasti taputuksia, sillä se oli osannut ratkaista tilanteet itsekin. Ei Foggykaan ilman kehuja jäänyt, sillä hän ymmärsi nopeasti, kuinka tätä oria tuli ratsastaa. Hyvillä mielin siis pystyn antamaan kullanmuruni myös toisenkin ratsastajan hoiviin!
Otin täksi torstaiksi Toukkaa ratsastamaan Foggyn, sillä halusin katsoa, kuinka ori muilla ratsastajilla toimii. Foggy onneksi suostui ilomielin mukaan, sillä hän ei ollut hypännyt Toukalla pientä pystyä korkeampaa.
Toukka näytti olevan hyvinkin järkyttynyt äkillisestä ratsastajanvaihdoksesta, sillä se kulki epävarmasti, jännittynein askelin. Foggy itse pysyi rauhallisena, vaikka häntäkin luultavasti hiukan jännitti.
Aloitimme lämmittelyn jälkeen hyppäämällä ensin muutaman radan osan yksittäisinä. Toukka ei luottanut uuteen ratsastajaan täysin ja ottikin muutamia ihan turhia kieltoja. Lopulta hevonenkin uskalsi hypätä vieras ratsastaja selässään ja pääsimme jatkamaan.
Ratsukko sai hengähtää hetken samalla, kun kerroin radasta ja kohdista, mitkä voisivat olla Toukalle vaikeita. Tämän jälkeen päästin ratsukon radalle. Muutamissa isommissa loikissa jäi Foggy hiukan jälkeen ja näiden hyppyjen jälkeen ratsastus unohtui. Toukka puolestaan skarppasi siinä missä Foggy epäröi, joten koko radasta päästiin puhtaasti. Tulimme radan vielä toisen kerran, joka sekin sujui puhtaasti, paremmin kuin edellinen. Ratojen jälkeen ori saikin hurjasti taputuksia, sillä se oli osannut ratkaista tilanteet itsekin. Ei Foggykaan ilman kehuja jäänyt, sillä hän ymmärsi nopeasti, kuinka tätä oria tuli ratsastaa. Hyvillä mielin siis pystyn antamaan kullanmuruni myös toisenkin ratsastajan hoiviin!
13.6.2014, "Perjantai 13" päiväkirjamerkintä, kirjoittaja Iisa
Perjantai 13. päivä. Mitä se toisikaan mukanaan?
Käänsin Toukan kaartoon pitkälle sivulle ja nousin jakkaralta sen kyytiin. Kentälle oli rakennettu kahdeksan esteen rata, joka oli muutamaa vaikeaa estettä lukuunottamatta helpon näköinen. Lähdin kävelemään alkukäyntejä uralle. Toukka vaikutti ihan hyvältä, se oli virkeä ja eteenpäinpyrkivä.
Keräsin ohjat ja aloitin hetken käyntityöskentelyn jälkeen laukkaamalla reippaasti eteenpäin. Toukka vertyi tällä tavoin parhaiten, joten miksi puuskuttaisi ravissa, kun paremman tuloksen sai aikaan laukassa. Laukkasin molempiin suuntiin kevyessä istunnassa, kunnes annoin orin levähtää. Tällävälin katsoin radan läpi ja keskityin pohtimaan ratkaisuja vaikeille teille.
Aloitin hyppäämisen iloisin mielin. Toukka suoritti ensimmäiset esteet niin hyvin, että luottamukseni hevosta kohtaan kasvoi. Taisinkin luottaa ratsuuni liikaa, sillä jo neljännelle esteelle matka päättyi kieltoon ja lensin kaulan yli napaten okserin ensimmäisen puominkin samalla mukaani. Toukka pakeni paikalta ravaten häntä korkealla hiukan kauemmas.
Kun ori oli saatu kiinni ja minut takaisin selkään, pääsimme jatkamaan valmennusta. Epävarmuus koetteli minua, jonka takia kieltoja sattui muutamalle muullekin esteelle. Toukka kyllä yritti parhaansa, mutta itse en uskonut pääsevämme esteistä yli enkä täten voinut ratsastaa kunnolla. Päätin valmennuksen tullen radan kerran ilman virheitä, ja tähän olikin hyvä lopettaa. Ensi kerralla paremmin.
Perjantai 13. päivä. Mitä se toisikaan mukanaan?
Käänsin Toukan kaartoon pitkälle sivulle ja nousin jakkaralta sen kyytiin. Kentälle oli rakennettu kahdeksan esteen rata, joka oli muutamaa vaikeaa estettä lukuunottamatta helpon näköinen. Lähdin kävelemään alkukäyntejä uralle. Toukka vaikutti ihan hyvältä, se oli virkeä ja eteenpäinpyrkivä.
Keräsin ohjat ja aloitin hetken käyntityöskentelyn jälkeen laukkaamalla reippaasti eteenpäin. Toukka vertyi tällä tavoin parhaiten, joten miksi puuskuttaisi ravissa, kun paremman tuloksen sai aikaan laukassa. Laukkasin molempiin suuntiin kevyessä istunnassa, kunnes annoin orin levähtää. Tällävälin katsoin radan läpi ja keskityin pohtimaan ratkaisuja vaikeille teille.
Aloitin hyppäämisen iloisin mielin. Toukka suoritti ensimmäiset esteet niin hyvin, että luottamukseni hevosta kohtaan kasvoi. Taisinkin luottaa ratsuuni liikaa, sillä jo neljännelle esteelle matka päättyi kieltoon ja lensin kaulan yli napaten okserin ensimmäisen puominkin samalla mukaani. Toukka pakeni paikalta ravaten häntä korkealla hiukan kauemmas.
Kun ori oli saatu kiinni ja minut takaisin selkään, pääsimme jatkamaan valmennusta. Epävarmuus koetteli minua, jonka takia kieltoja sattui muutamalle muullekin esteelle. Toukka kyllä yritti parhaansa, mutta itse en uskonut pääsevämme esteistä yli enkä täten voinut ratsastaa kunnolla. Päätin valmennuksen tullen radan kerran ilman virheitä, ja tähän olikin hyvä lopettaa. Ensi kerralla paremmin.
Varusteet
- hypätessä suojat kaikkiin jalkoihin
- maastoesteillä suojien lisäksi putsit etujalkoihin
- loimitus viileällä (10 asteesta alaspäin) säällä, palelee helposti
- muiden varusteiden käyttö järjen mukaisesti
- maastoesteillä suojien lisäksi putsit etujalkoihin
- loimitus viileällä (10 asteesta alaspäin) säällä, palelee helposti
- muiden varusteiden käyttö järjen mukaisesti